kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, saksa

Kari Raij väitteli lääketieteen tohtoriksi 1978, väitöskirja liittyi endokrinologiaan. Sen jälkeen hän jatkoi kliinisen potilastyön ohella lääketieteellistä tutkimusta kliinisen kemian laitoksella (Meilahden keskuslaboratorio) 25 vuoden ajan tautimekanismien, hormonihäiriöiden ja reseptoreiden alueelta. Tulevia lääkäreitä hän on opettanut viisi vuotta. Kansainvälisiä julkaisuja hänellä on noin 50 ja tieteellinen tutkimustyö jatkuu. Raijn käsityksen mukaan hänen merkittävimmät tieteelliset saavutukset ovat juuri syntymässä.

Kliinikkona hän on toiminut yleislääkärinä Helsingissä Hämeentien lääkärikeskuksessa 26 vuotta, Diacorissa 15 vuotta ja sen jälkeen Terveystalossa viimeisimmät 10 vuotta ennen siirtymistä Kruunuhaan lääkärikeskukseen. Apulaislääkärinä hän on toiminut HYKS:ssä Meilahden sairaalassa ja Meilahden röntgenyksikössä. Voiton akateemisesta urasta vei kuitenkin kliininen potilastyö.

Kun eräs lehtijulkaisu vuonna 2000 kuvasi häntä lääkärinä, oli pääotsakkeena: Tavoitteena kiireetön kohtaaminen. Artikkelissa mainittiin, että hän ei pyri helppoihin ratkaisuihin, vaan suhtautuu potilaan vaivaan kuin innoittavaan salapoliisitehtävään. Hän oli jo silloin utelias selvittelemään tautimekanismeja. Näin Kari Raij kommentoi artikkelissa ”Ihanteellista olisi, jos moni-ilmeiselle taudille löytyisi ensinnä diagnoosi, mutta vielä tärkeämpää olisi löytää syy diagnoosiin. Täten pääsisi hoitamaan potilasta kokonaisvaltaisesti, ei vain monenkirjavia oireita”. Artikkelissa hän kertoi olevan kiinnostunut kroonisista infektioista tautien aiheuttajana, muistaen jo tuolloin mainita siitä, että hän yrittää löytää myös syyn esim. krooniseen kilpirauhastulehdukseen. Hivenaineet ja antioksidantit ovat myös olleet kiinnostukseni kohteita.

Lääkärin työhön kuuluu tietenkin jatkuva oman osaamisen täydentäminen, mutta työssä on myös keskeisenä omien havaintojen tekeminen ja tautitietouden lisääminen. Tässä ainoa hyvä opettaja on potilas. Hän on korostanut, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohtana on ihmisen kyky voida ja osata pitää huolta itsestään. Hyvin onnistuvassa hoitotyössä tarvitaan molemmin puolista yhteistyötä.

Harrastukset: Yhteisten kokemusten jakaminen aikoinaan lasten ja puolison kanssa, nykyisin myös lasten perheiden kanssa. Hiihtäminen, laskettelu, purjehdus, kalastus, luonnossa liikkuminen ja Lions-työ.

Erikoisosaamiset liittyvät seuraaviin: vatsasairaudet, Helicobakteeri- infektio, Borrelioosi, Erlichia , maitoproteiiniallergiaan kytkeytyvät autoimmuunitaudit kuten kilpirauhastulehdus ja vajaatoiminta, laskimoveritulppa , vitiligo ja Sjögrenin syndrooma. Lisäksi krooninen väsymysoireyhtymä ja sen tutkiminen on ajankohtaista, samoin Melatoniinin ja D-vitamiinin moninaiset vaikutukset.

Hän ei hoida syöpäpotilaita, eikä tee toimenpiteitä.